5
11.6.2018 08:52 CET

Näin Pohjolassa juhlitaan juhannusta


Juhannuskokossa palava noita, Midsommervisen, uudet perunat ja jauhopuuro. Jos olet jossakin Pohjoismaassa juhannuksena, saatat törmätä näistä ilmiöistä johonkin. Keskikesän juhlaa vietetään kaikissa maissa, mutta hieman poikkeavin perintein. 


Suomi
Suomessa juhannuspäivänä vietetään juhannuksen lisäksi Johannes Kastajan päivää ja Suomen lipun päivää. Suomalaiset juhlivat juhannusta jo juhannusaattona, useimmiten kesämökillä yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Suomessa juhannuspöytään katetaan tyypillisesti uusia perunoita ja silliä, ja myös myös mansikat, kala ja grilliruoat ovat tyypillisiä juhannusherkkuja. Juhannussalon ja -tanssien ohella suomalaiseen juhannukseen kuuluvat lisäksi juhannussauna ja -kokko. 

Ruotsi
Ruotsissa juhannusaattoa vietetään aina sinä perjantaina, joka osuu kesäkuun 19. ja 25. päivän välille. Juhannuksena pystytetään tuttu juhannussalko, jonka ympärillä tanssitaan ja lauletaan. Monen muun juhlapyhän tapaan juhlinnan pääpaino on ruoassa. Perinteisiä juhannusherkkuja Ruotsissa ovat silli, tillillä höystetyt uudet perunat sekä mansikat. 
Juhannusaatto on myös monelle työntekijälle vapaapäivä tai vain puolikas työpäivä.

Norja
Norjassa juhannus kulkee nimellä Jonsok tai Sankthans. Muiden Pohjoismaiden tavoin myös Norjassa juhannusta juhlitaan juhannusaattona, jota norjalaiset kutsuvat Sankthansafteniksi. Suuri ero on kuitenkin siinä, että juhannusaaton päivämäärä on vakiintunut. Sankthansaften on aina 23. kesäkuuta. Juhannusherkkuihin lukeutuvat mansikat, jauhopuuro rømmegrøt sekä ennen kaikkea grilliruoat. Juhlan suurin kohokohta ovat kuitenkin juhannuskokot – kirjaimellisesti. Ålesundiin pystytetään nimittäin maailman korkein kokko. Slinningsbålet on 47,4 metrin korkeudellaan juhannuksen suuri vetonaula. Koska Sankthans ei ole pyhäpäivä, yritykset palvelevat silloin normaalisti.

Tanska
Myös Tanskassa juhannus tunnetaan nimellä Sankt Hans. Norjalaisten tavoin tanskalaiset viettävät juhannusta aina 23. kesäkuuta, jolloin koittaa Sankt Hans aften. Juhannuskokot ovat yleisiä myös Tanskassa, mutta niihin liittyy yllättävä piirre. Tanskassa kokkojen päällä poltetaan nimittäin noitia, jotka tehdään useimmiten pahvista. Juhannukseen kuuluvat myös kaupunginjohtajien ja paikallisten tähtien puheet. Kaikkein tyypillisin osa juhannusjuhlaa on kuitenkin Midsommervisen-laulu, viralliselta nimeltään Vi elsker vort land. Laulu sävellettiin ja sanoitettiin jo vuonna 1885, ja sitä on laulettu Tanskassa juhannusaattona vuosikaudet. Norjan tavoin Sankt Hans on Tanskassa arkipäivä eikä vaikuta yritysten toimintaan.