Ruostumattomia kvarttolevyjä valssataan nelivalssaimella. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun kvarttolevyn normaali paksuus on 15–50 mm, mutta saatavana on myös paksumpia levyjä. Kuumavalssatulla nauhalevylläkin on aloitusmuotona teräsaihio. Valssauksen jälkeen levy on kelana ja kvarttolevy valmistetaan kappalevalssaamalla. Siitä saatavaa raakalevyä voidaan reunojen täsmäämisen jälkeen toimittaa sellaisenaan tai jaettuna pienempiin pituuksiin tai leveyksiin. Samalla tavoin kuin nauhalevy, myös ruostumaton kvarttolevy edellyttää hehkutusta ja peittausta valssauksen jälkeen (1D-viimeistely).

Ruostumaton teräs kvarttolevynä:

• Austeniittinen teräs sekä vakiolaatuna, jossa on 18 % kromia ja 8 % nikkeliä, että haponkestävinä laatuina, joissa on enemmän nikkeliä ja jotka sisältävät myös 2–3 % molybdeeniä.
• Lämmönkestävä ruostumaton teräs, jossa on suurempi kromipitoisuus ja joka on seostettu piillä ja harvinaisilla maametalleilla, jotta sitä voidaan käyttää 1 000 °C:een lämpötilan ylittävissä sovelluksissa.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettua kvarttolevyä käytetään usein raskaammissa teollisuusrakenteissa. Esimerkkejä käyttökohteista ovat sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet, telakka- ja avomeriteollisuus sekä energia- ja kemikaalituotanto.

Ruostumattomien terästankojen valmistus aloitetaan jatkuvavaletusta tankoteelmästä tai aihiosta, joka saa muotonsa tankovalssilla. Eri muotoisia valsseja käytetään erilaisten mittojen ja poikkileikkausten valmistamiseen, esimerkiksi ympyrän, neliön, suorakaiteen ja kuusikulmion muotoiset sekä taivutetut profiilit. Kuten muutkin ruostumattomasta teräksestä valmistetut muodot, myös tangot on hehkutettava ja peitattava, muuten niiden korroosionkestävyys heikkenee. Poikkeuksena on sorvattu pyörötanko, joka tarvitsee vain hehkuttaa, sillä lämpökäsittelyn muodostama oksidipinta katoaa koneistuksen yhteydessä.

Jotta mittatoleranssit olisivat paremmat, ruostumattomia terästankoja voidaan hioa (pyörötanko) tai kylmävetää (pyörö- ja kuusiotanko). Pyörötangon mittatoleranssi on ISO h9, mikä tarkoittaa halkaisijasta riippuen noin 0,1 mm tai pienempää halkaisijan toleranssia. Lisäksi koneistetun tangon halkaisijan toleranssi on parempi kuin hehkutetun ja peitatun.

Ruostumatonta terästankoa käytetään usein konepajakomponenteissa, näin ollen myös työstettävyys on tärkeä tekijä. Jos työstettävyysominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, ruostumattomalla automaattiteräksellä on korkeampi rikkisisältö, mutta sen parempi työstettävyys saavutetaan korroosionkestävyyden kustannuksella. Muita laatuja varten ruostumatonta terästä voidaan sulatusvaiheessa käsitellä kalsiumilla, mikä parantaa työstettävyyttä heikentämättä korroosio-ominaisuuksia ja poikkeamatta standardista.

Seuraavia ruostumattomia teräksiä on saatavana tankoina:

• Austeniittinen teräs, 18 % kromia ja 8 % nikkeliä: saatavilla vakio- ja automaattiteräksenä ja useita runsasseoksisia teräslaatuja, jotka ovat hapon- ja suolaveden aiheuttaman korroosion kestäviä
• Lämmönkestävä ruostumaton teräs: suurempi kromipitoisuus ja seostus piillä ja harvinaisilla maametalleilla
• Korkealujuuksiset duplex-teräslaadut, joilla on hyvä korroosiosuoja suolavedelle altistuviin sovelluksiin
• Martensiittinen ruostumaton teräs, jota toimitetaan nuorrutettuna ja jolla on hyvä lujuus ja keskinkertainen korroosiosuoja.

Kuten edellä mainitaan, ruostumatonta terästankoa käytetään usein koneen osissa, joissa edellytetään korroosionkestävyyttä ja usein myös hyvää lujuutta. Esimerkkinä on monenlainen prosessiteollisuus, ruoan ja juomien valmistus ja erilaiset telakka- ja avomerisektorin käyttökohteet.

Eräs mainitsemisenarvoinen tankotuote on ruostumaton raudoitustanko. Joissakin tapauksissa tavallisen raudoitusteräksen korroosio voi heikentää betonirakenteita vaarallisesti, siksi ruostumattomasta teräksestä valmistettu raudoite on hyvä vaihtoehto, jota kannattaa harkita. Ruostumatonta raudoitusterästä voidaan tarvittaessa toimittaa duplex-laatuina samalla lujuudella kuin tavallista raudoitusterästäkin mutta ainutlaatuisella korroosionkestävyydellä. Tarvittaessa ruostumatonta raudoitusterästä voidaan toimittaa määräpituisena ja muotoon taivutettuna rakennuspaikalle.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia on kahta eri perustyyppiä: saumattomat putket, joita valmistetaan valssaamalla hyödyntäen sisätuurnaa, sekä hitsatut putket ja rakenneputket, joita valmistetaan putkeksi, neliöksi tai suorakaiteeksi ruostumattomasta nauhalevystä. Rakenneputket ovat toinen nimitys saumattomille putkille, joiden seinämät ovat paksummat.

Tarjoamme laajan valikoiman eri kokoisia ja laatuisia putkia:

• Hitsatut rakenneputket, joiden paksuus on jopa 12 mm, ovat tavallisesti suorakaiteen tai neliön muotoisia, mutta rajoitetusti niitä on myös saatavana pyöreinä ja ohutseinäisinä. Neliöputkissa on tasaiset pinnat ja samanlainen lujuus kaikkiin suuntiin. Pintaviimeistely on joko raakatyöstetty eli ainoastaan hitsausalue on hiottu, tai koko pinnaltaan hiottu. Rakenneputkien käyttökohteita ovat rakennukset, joissa hygienia on tärkeää, esimerkiksi elintarviketehtaat ja sairaalat, mutta myös toimistorakennukset ja lentoterminaalit. Arkkitehdit käyttävät neliöputkia usein koriste-elementteinä ovissa, julkisivuissa ja silmiinpistävissä julkisissa ympäristöissä, kuten metroasemilla, porrassilloissa jne. Paksuseinäisempiä putkia voidaan käyttää kantavina elementteinä julkisissa tai teollisuuden rakennuksissa, ja niiden avulla käyttökustannukset voidaan minimoida tavalliseen teräkseen verrattuna.
• Hitsatut pyöreät putkiprofiilit ovat normaalisti ohutseinämäisiä ja niitä käytetään usein nesteiden ja kaasujen kuljetuksessa. Pintaviimeistely on yleensä hehkutettu ja peitattu tai kirkashehkutettu. Tyypillisiä käyttöalueita ovat kemian- tai petrokemianteollisuus, paperinvalmistus sekä elintarvike- ja lääketeollisuus. Näiden segmenttien tuotantolaitokset ovat jatkuvassa käytössä, mikä asettaa vaatimuksia toiminnan luotettavuudelle ja alhaisille kunnossapitokustannuksille. Elintarviketeollisuudessa tärkeänä edellytyksenä on myös helppo puhtaanapito, mikä tarkoittaa, että pintaviimeistelyn on oltava laadukas sekä ulko- että sisäpuolelta.
• Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia tarvitaan, kun käyttökohde edellyttää paksumpia seinämiä, sillä hitsattujen putkien ja profiilien valmistusmenetelmä rajoittaa saavutettavaa seinämänpaksuutta. Saumattomat putket ovat parempi vaihtoehto myös silloin, kun hyvä korroosionkestävyys on ehdottoman tärkeää. Tyypillisiä käyttösegmenttejä ovat ydinvoimatuotanto, petrokemian tuotteiden valmistus, sellu- ja paperiteollisuus sekä öljyn- ja kaasuntuotanto.
• Valitsemalla rakenneputken, jonka mitat sopivat yhteen lopputuotteen kanssa, voidaan pienentää sekä käytettävän materiaalin määrää että työstökustannuksia.

Ruostumattomia teräsputkituotteita on yleensä saatavissa austeniittisina teräslaatuina, niin 18 % kromia ja 8 % nikkeliä sisältävinä kuin haponkestävinä laatuinakin, joissa on suurempi nikkelipitoisuus ja 2–3 % molybdeeniä.

Putken osia on saatavilla jakeluyhteistyökumppaneidemme kautta.

Melko ohuet levytuotteet nauhoina tai levyinä muodostavat merkittävän osan ruostumattoman teräksen kokonaiskulutuksesta. Niitä valmistetaan jatkuvavaletuista teräsaihioista, jotka ensin kuumavalssataan ja sitten ohennetaan kylmävalssauksella. Normaalisti materiaali kelataan valssauksen jälkeen, jotta sitä on helpompi käsitellä terästehtaassa ja kuljetuksessa. Huolimatta siitä, onko teräs kuuma- vai kylmävalssattu, se on täyden korroosiosuojan saavuttamiseksi hehkutettava (lämpökäsiteltävä) ja sen jälkeen peitattava upottamalla vahvaan happoon. Hehkutetun ja peitatun viimeistelyn nimitys on 1D. Toinen tavanomainen pinnanlaatu on 2B, joka saavutetaan kylmävalssauksella. Se parantaa pinnan laatua ja paksuustoleranssia. Vaihtoehtona ilmassa tehtävälle hehkutukselle lämpökäsittely voidaan tehdä suojatussa väliaineessa (kirkkaaksi hehkutettu), jonka jälkeen kylmävalssaus antaa materiaalille lähes peilikirkkaan pinnan, jota kutsutaan nimellä 2R.

Ruostumattomien teräslevyjen ja -nauhojen käyttö näkyvissä osissa ja hygieniasovelluksissa aiheuttaa sen, että näitä tuotteita valmistetaan erilaisilla mekaanisilla pintaviimeistelyillä. Hiottuna  (märkä- tai kuiva-), tai jos esteettiset vaatimukset ovat korkeita, harjattuna. Myös pinnoitteella voidaan saada helposti puhdistettava ja sormenjälkiä kestävä viimeistely. Ruostumattomille teräslevyille ja -nauhoille voidaan tehdä kuviovalssaus, joko molemmille tai vain toiselle puolelle.  Tämä menetelmä yhdessä harjatun pinnan kanssa antaa pinnalle miellyttävän ulkonäön, mutta myös parantaa jäykkyyttä ja lujuutta sekä naarmujen- ja kulumisenkestävyyttä. Laadukkaasti pintaviimeistellyt ruostumattomat teräsnauhat ja -levyt suojataan normaalisti muovikalvolla, jottei niihin käsittelyn ja kuljetuksen yhteydessä tulisi vaurioita.

Nauhoina ja levyinä saatavia ruostumattomia teräslaatuja ovat:

• austeniittinen teräs, sekä vakiolaatuna, jossa on 18 % kromia ja 8 % nikkeliä, että niin sanottuina haponkestävinä laatuina, joissa on enemmän nikkeliä ja lisäksi molybdeenia,
• ferriittinen teräs, jossa on noin 17 % kromia ja hyvä korroosiosuoja,
• duplex-laadut, joissa yhdistyvät erinomainen korroosiosuoja ja melko hyvä lujuus
• lämmönkestävä ruostumaton teräs, jossa on enemmän kromia, piitä ja harvinaisia maametalleja. Sitä voidaan käyttää sovelluksissa, joissa lämpötila on enemmän kuin 1 000 °C.

Ruostumattomia teräslevyjä ja -nauhoja käytetään hyvin monenlaisissa sovelluksissa: kodinkoneissa ja keittiötarvikkeissa, ruoan ja juomien valmistuksessa, ajoneuvoissa, sellun ja paperin valmistuksessa, kemiallisessa tuotannossa, vedenpuhdistuksessa, huonekaluissa, sairaaloissa sekä rakennusalalla julkisivuissa, vesikatoissa ja sisustuksessa. Levyn tai nauhan leikkaaminen joko vakiomittaan tai asiakaskohtaiseen pituus- ja leveysmittaan sisältyy Tibnorin palveluvalikoimaan.